Hankkeen lähtökohdat
Palliatiivinen hoito on parantumattomasti sairaan tai henkeä uhkaavaa sairautta sairastavan ihmisen ja hänen läheisensä aktiivista, kokonaisvaltaista ja moniammatillista hoitoa. Hoidon tavoitteena on kärsimyksen ehkäiseminen ja lievittäminen, sekä elämänlaadun vaaliminen huomioiden potilas ja hänen perheensä.
Palliatiivinen hoito on laajempi käsite kuin saattohoito ja sen kesto saattaa olla jopa vuosia. Saattohoito on osa palliatiivista hoitoa. Saattohoito ajoittuu oletetun kuoleman ajankohdan välittömään läheisyyteen – elämän viimeisille päiville tai viikoille. Potilaalla ja perheellä on oikeus palliatiiviseen hoitoon riippumatta siitä, mitä sairautta hän sairastaa. Väestön ikääntyessä ja pitkäaikaissairauksien lisääntyessä, palliatiivisen hoidon tarve tulee kasvamaan Suomessa ja Euroopassa.
Elokuussa 2017 julkaistiin valtioneuvoston asetus erikoissairaanhoidon työnjaosta. Asetuksessa vahvistetaan palliatiivisen hoidon asemaa. Erityisesti vaativan tasoisen palliatiivisen hoidon tehtävistä huolehtiminen, on asetettu yliopistollisten sairaaloiden vastuulle.
Palliatiivisen hoidon aseman vahvistaminen asetustasolla lisää palliatiivisen hoitotyön ja lääketieteen perus- ja erityisosaajien tarvetta valtakunnallisesti. Palliatiivisen hoitotyön ja lääketieteen koulutuksen kehittämisen hankkeessa rakennetaan monialaisessa yhteistyössä ratkaisuja lisääntyvään osaamistarpeeseen.
Palliatiivisen hoitotyön ja lääketieteen osaaminen
Palliatiivisen hoidon järjestämiseksi ja hoidon integroimiseksi on Suomessa laadittu porrastettu malli, jossa hoidon järjestäminen jakaantuu perus- (A) ja erityistasoille (B/C). Palliatiivisen hoidon tasoilla tarvitaan hoitotyön ja lääketieteen asiantuntijoilta eritasoista osaamista perustasolta vaativaan erityistasoon saakka.
Palliatiivisen hoidon osaamista tarvitaan kaikilla hoidon järjestämisen tasoilla, niin hoivayksiköissä kuin erikoissairaanhoidossa, ja se kuuluu osaksi kaikkien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden perustaitoja. Valtakunnallisesti on tunnistettu, että palliatiivisen hoidon ja saattohoidon osaamisen kehittäminen ja palvelujen integroituminen kattavasti sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmään, on toteutunut Suomessa heikosti suosituksista huolimatta.
Kehittämistoimenpiteiksi STM suosituksessa on ehdotettu, että palliatiivisen hoidon eri tasoille laaditaan osaamiskriteerit. Tähän haasteeseen haetaan ratkaisua palliatiivisen koulutuksen kehittämisen hankkeella. Hankkeessa on laaja sidosryhmä palliatiivisen hoidon eri tasojen yksiköistä valtakunnallisesti. Sidosryhmiin kuuluvat myös mm. palliatiivisen hoidon ja palliatiivisen lääketieteen yhdistykset, kirkkohallitus, Sairaanhoitajaliitto, Lääkäriliitto, Super, Diakoniatyöntekijöiden liitto sekä useita potilasjärjestöjä. Yhdessä selvitämme palliatiivisen hoitotyön ja lääketieteen osaajien osaamistarpeet ja laadimme palliatiivisen hoitotyön ja lääketieteen osaamiskuvaukset eri tasoille.
Lisätietoja
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2017. Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon järjestäminen. Työryhmän suositus osaamis- ja laatukriteereistä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmälle. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2017:4. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3896-0
World Health Organisation. 2009. Definition of Palliative Care. http://www.who.int/cancer/pallia-tive/definition/en/
Käypä hoito suositus. 2018. Palliatiivinen hoito ja saattohoito. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50063
Valtioneuvoston asetus erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170582