Palliatiivisen koulutuksen kehittäminen

Palliatiivisen koulutuksen kehittäminen tarvitsee pysyvät rakenteet. EduPal hankkeen aikana muodostetaan palliatiivisen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämiseksi monitieteinen verkosto. Verkosto jatkaa hankkeen päätyttyä koulutuksen laadun kehittämistä ja työelämäyhteistyötä tutkimustyön ja kehittämistyön edistämiseksi.

Tavoitteena on, että palliatiivisen hoitotyön ja lääketieteen koulutus voi saavuttaa Suomessa kansainvälisen huipputason.

Kansainväliset suositukset

Palliatiivinen hoito tulee WHO:n mukaan sisällyttää kaikkien terveydenhuollon ammattilaisten koulutukseen. Euroopan palliatiivisen hoidon yhdistys (EAPC) on laatinut suosituksia palliatiivisen hoidon koulutuksen toteuttamisesta ja keskeisistä sisällöistä terveydenhuollon ammattilaisille. Palliatiivinen hoito edellyttää monitieteistä yhteistyötä ja siitä syystä myös koulutuksen tulisi olla EAPC:n suosituksen mukaisesti monitieteistä.

Palliatiivisen hoidon taso Suomessa

Palliatiivisen hoidon tasoa tarkastellaan säännöllisin ajoin Euroopassa. Suomen keskeisiä haasteita, jotka laskevat Suomen sijoitusta kansainvälisessä vertailussa ovat palliatiivisen hoidon vajavainen integroituminen terveyspalveluiden kaikille tasoille sekä kansallisen palliatiivisen hoidon suunnitelman, systemaattisen palliatiivisen perus- ja erikoistumiskoulutuksen ja tutkimuksen puute.

Palliatiivinen hoito ja saattohoito opetussuunnitelmissa

Palliatiivinen hoito ja saattohoito eivät sisälly riittävästi terveyden- ja sosiaalihuollon ammattihenkilöiden perusopetuksen ja jatkokoulutuksen opetussuunnitelmiin. Sairaanhoitajien peruskoulutuksessa palliatiivisen hoidon opetuksen määrä vaihtelee merkittävästi ammattikorkeakoulusta toiseen. Valtakunnallista suositusta opetusohjelmasta ei ole. Lisä- ja täydennyskoulutusta on tarjolla satunnaisesti. Varsinaista erikoistumiskoulutusta ei tällä hetkellä ole saatavilla.

Lääkäreiden peruskoulutukseen palliatiivisen lääketieteen opetusohjelma kuuluu vain kahdessa yliopistossa. Vain harvojen erikoisalojen koulutusohjelmien vaatimuksiin on sisällytetty palliatiivisen hoidon ja saattohoidon perusosaamista tai elämän loppuvaiheen lähestymisen merkkien tunnistamista. Lääkärit ovat voineet suorittaa Suomen Lääkäriliiton palliatiivisen lääketieteen kaksivuotisen erityispätevyyskoulutuksen vuodesta 2007.  Suomessa ei ole palliatiivisen lääketieteen erikoislääkärikoulutusohjelmaa tai erikoislääkärikoulutuksen lisäkoulutusohjelmaa yliopistossa.

Sosiaali- ja terveysministeriön suositukset

Sosiaali -ja terveysministeriö on laatinut suositukset palliatiivisen hoidon järjestämisestä. Suosituksessa määritellään myös palliatiivisen hoidon osaamista ja koulutusta. Oheisessa kuvassa näkyy palliatiivisen hoidon eri tasojen koulutussuositukset.

Lähde: mukaillen laadittu STM suosituksen pohjalta, J. Lehto 2017

Opetusohjelmien kehittäminen

EduPal- Palliatiivisen koulutuksen kehittämisen hankkeen tavoitteena on kehittää valtakunnallisesti hoitotyön ja lääketieteen opetusohjelmia niin perus- kuin erikoistumiskoulutuksen osalta. Koulutuksen kehittämisessä ydinajatuksena on palliatiivisen hoidon hengen mukaisesti monialaisuus. Hoitotyö ja lääketiede kehittävät yhdessä omia opetusohjelmiaan. Lisäksi kehittämisessä on vahvasti mukana sidosryhmät joihin kuuluu yli 50 terveydenhuoltoalan organisaatiota, kirkkohallitus, palliatiivisen hoidon ja lääketieteen yhdistys ja potilasjärjestöjä.

Kehittämisen laaja-alaisuus

EduPal- hankkeessa kehitetään moniammatillisesti systemaattista koulutusta, joka tukee palliatiivisen hoidon integroitumista terveyspalveluihin. Hankkeessa tavoitteena on myös kehittää tutkimus- kehitys ja innovaatiotoimintaa. Koulutuksissa huomioidaan tutkimus ja kehittämisosaaminen. Hoitotyön YAMK tutkintoon pilotoidaan palliatiivisen hoidon opinnot, jotka myös yliopiston hoitotieteen opiskelijat voivat opiskella. Näin saamme tulevaisuudessa enemmän palliatiivisen hoitotyön asiantuntijoita, kehittäjiä, opettajia ja tutkijoita. Hankkeen aikana tehdään tiivistä yhteistyötä sidosryhmän kanssa tutkimus, innovaatio ja kehittämistyön edistämiseksi.

 

Lisätietoa:

Gamondi C., Larkin P & Payne S. 2013. Core competencies in palliative care: an EPAC White Paper on palliative care education- part 1 and 2. European Journal of Palliative Care 20 (2-3)

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2017. Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon järjestäminen. Työryhmän suositus osaamis- ja laatukriteereistä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmälle. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2017:4http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3896-0